Jalostusuutiset

Jalostustarkastus koostuu yksityiskohtaisesta ulkomuodon arvioinnista sekä muutamia erilaisia tilanteita sisältävästä käyttäytymisen kuvailusta. Ulkomuoto- ja käyttäytymisosiot voidaan suorittaa samalla kertaa, erikseen tai vain toisen osa-alueen osalta. Tieto suoritetusta tarkastuksesta tallennetaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään.

Kennelliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan jalostustarkastusohjeen, jossa määritellään osallistumisoikeus, tarkastuksen suorittajat, tarkastuksen lopputulos ja muita yleisiä sääntöjä. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin käyttäytymisosion suoritusohjeet, jotka sisältävät yksityiskohtaisen kuvailun tarkastuksen suorittamisesta. Ohjeet tulevat voimaan 1.6.2015 ja ne tullaan julkaisemaan Kennelliiton sivuilla myöhemmin.

Lue lisätietoa uutisesta

Ajatuksia PEVISAsta

PEVISA tarkoittaa rotukohtaisten perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa. Se sisältää pentujen rekisteröintiin liittyviä ehtoja mm. terveystutkimuksista. Mikäli laskin oikein tästä taulukosta, on peräti 121 rodulla käytössään PEVISA.

PEVISA-ohjelma hyväksytään Kennelliitossa rotujärjestön aloitteesta. Suomen Kooikerhondjeyhdistys on rotua harrastava yhdistys ja Suomen Spanieliliitto on sen rotujärjestö. PEVISAn hyväksyminen ja sen muuttaminen edellyttää siis asian käsittelyä kolmessa eri portaassa.

Kooikerhondje-rodulla on Suomessa nykyisin käytössä vapaaehtoisuuteen perustuva perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelma. Olemme yhdessä määritelleet ja päättäneet rodun jalostusohjeista. Ne pohjautuvat hyvin pitkälti rodun alkuperämaassa käytössä oleviin jalostusohjeisiin. Suomessa jalostuskoirilta tutkitaan silmät, polvet ja lonkat sekä tarkistetaan vwd-status useimmiten vanhempien testitulosten perusteella. Lisäksi yhdistelmässä vähintään toisen koiran tulee olla enm-vapaa. Populaation tilaa seurataan tarkasti ja mahdollisiin riskeihin pyritään varautumaan ennakolta. 

Suomessa olemme onnistuneet erityisesti siinä, että meillä pidetään hienosti yllä populaation monimuotoisuutta. Jälkeläismäärät ovat tasapainoisia sekä nartuilla että uroksilla, eikä matadorikäyttöä esiinny. Olen myös kiitollinen kasvattajien avoimuudesta noiden rankempien, ei terveystutkimustuloksilla vastustettavien sairauksien, kuten polymyosiitin, epilepsian, autoimmuunisairauksien ja munuaissairauksien osalta. Kirjoitin edelliseen jalostuksen tavoiteohjelmaan, että pienempiin virheisiin puuttumalla voisimme saada jonkun suuremman ongelman yleistymään. Olen edelleen tätä mieltä.

Hyväksyessään nykyistä jalostuksen tavoiteohjelmaa Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta antoi kolme tärkeää palautetta. Ensinnäkin rodun luonteen parantaminen tulee nostaa tärkeimmäksi jalostustavoitteeksi. Arkoja ja/tai aggressiivisia yksilöitä ei saa käyttää jalostukseen. Mielestäni olemme onnistuneet tässä hienosti ja on tärkeää, että jatkamme samaan malliin. Rodun harrastajien voisikin jo olla aika päivittää käsityksiään ja huomata, että oman koiran hienon luonteen lisäksi rodun muutkin yksilöt ovat hyväluonteisia! Toisekseen meitä kehotettiin harkitsemaan roturisteytystä, mihin vastasimme, että seuraamme, miten kromfohrländerit edistyvät omassa projektissaan. Kolmanneksi meitä pyydettiin miettimään, pitäisikö lonkka-, silmä- ja polvitutkimukset viedä PEVISAan.

Lonkkien osalta tilanne on se, että kooikerhondjien lonkkia kuvataan järjestelmällisesti vain ja ainoastaan Suomessa. Lonkkakuvaus ei ole jalostuskäytön edellytyksenä esim. Hollannissa, Ruotsissa, Saksassa tai Sveitsissä. Osaltaan kyse on asenteista: koska kooikerhondje on pieni ja kevytrakenteinen, lonkkavikaa ei mielletä riskiksi. Lonkkakuvauksia ei maailmalla myöskään kalleutensa vuoksi haluta pakolliseksi tutkimukseksi.

KoiraNetin mukaan Suomessa on lonkkatutkittu 428 kooikerhondjea (39 % kaikista koirista). A- tai B-lonkkaisia koiria on yli 80 %. Vastaavasti D- tai E-lonkkaisia koiria on 2 %. Jalostukseen on käytetty tähän mennessä kolmea D-lonkkaista koiraa. Koska C-lonkkaisten koirien osuus on suuri ja rodun populaatio pieni, voisimme käytännössä PEVISAssa asettaa tutkimuspakon ja mahdollisesti laittaa lisäksi raja-arvoksi C:n. Jos PEVISA olisi otettu käyttöön vuosia sitten, olisimme siis karsineet jalostuksesta kolme koiraa.

Silmäsairauksien osalta Hollanti vastustaa kaikkea kategorisesti. Siis jos koiralla on todettu mikä tahansa perinnölliseksi katsottu silmämuutos, sitä ei saa käyttää jalostukseen. Ruotsissa ja Tanskassa vastustetaan ainoastaan perinnöllistä kaihia (katarakta). Suomessa vastustamme perinnöllisen kaihin lisäksi myös distichiasista eli ripsimuutoksia. KoiraNetin mukaan kaikkien sairauksien osalta terveeksi tutkittuja koiria on yli 400. Kataraktaa on esiintynyt viidellä koiralla ja ripsimuutoksia 10 koiralla. Muita mahdollisia silmäsairauslöydöksiä on ollut ainoastaan yksittäisinä. PEVISAan voisimme ilmeisesti viedä pakollisen tutkimuksen, mutta sairauksista ainoastaan kataraktan vastustamisen, sillä millään muulla rodulla kuin kooikerhondjeilla ripsimuutokset eivät sulje koiraa kokonaan pois jalostuksesta. Korjatkaa toki, jos olen väärässä. Kataraktakoiria ei ole käytetty jalostukseen tähän mennessä lainkaan, joten vaikutus siltä osin olisi pyöreä nolla.

Polvitutkimustulosten vaatimisessa on maailmalla varsin yhtenäinen käytäntö. Tutkimusta edellytetään ja käsittääkseni kaikissa maissa jalostukseen hyväksytään myös lievän patellaluksaation omaavia PL1-koiria. KoiraNetin mukaan Suomessa on tutkittu 435 koiraa eli 40 % populaatiosta. Näistä PL2 tai PL3- koiria on ollut 3 % ja patellaluksaation osalta täysin terveitä PL0-koiria on ollut tutkimuksissa 93 %. PEVISAan voisimme viedä pakollisen tutkimuksen sekä mahdollisesti raja-arvon PL1. Toisaalta tähän mennessä ainoatakaan PL2- tai PL3- koiraa ei ole käytetty jalostukseen eli vaikutus populaatioon olisi tähän asti ollut pyöreä nolla.

Lyhyesti vielä ENM- ja VWD-tutkimuksista. ENM-dna-testi on toistaiseksi markkeritesti, joka ei välttämättä ole lopullinen. Markkeritestin avulla voidaan sanoa, että koira on todennäköisesti kantaja tai todennäköisesti vapaa, mutta status ei siis ole aukoton. Testissä on hyvää se, että se on olemassa ja sillä todennäköisesti voidaan estää sairaiden pentujen syntyminen, sillä ENM-vapaalle koiralle ei voi nykyisen periytymismallikäsityksen mukaan syntyä sairaita pentuja. Veisinkö kuitenkaan markkeritestiä PEVISAan? En veisi ainakaan tässä vaiheessa, kun testitulosten mukaan vain hyvin pieni osa suomalaisista koirista on todettu kantajiksi. VWD on käytännössä rodusta kitketty, kiitos tehokkaan geenitestaamiseen perustuvan jalostuksen. Koska Suomessa asuvat koirat ovat kaikki VWD-vapaita, sairautta ei varmaan ole tarpeen vastustaa massiivisesti.

Yhdistyksemme tarkoituksena on edistää terveiden kooikerhondjien kasvatusta. Siksi on todella iso harmi, että rodun suurin kasvattaja Suomessa ei pääsääntöisesti lainkaan noudata vapaaehtoisuuteen perustuvaa perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelmaa. Onneksi kyse on yksittäisestä kasvattajasta siinä missä – uskaltaisin sanoa - kaikki muut kasvattajat ovat hyvin sitoutuneita noudattamaan ohjelmaa, vaikka se perustuukin suosituksiin. PEVISAn osalta tiedän, että osa yhdistyksen jäsenistä kannattaa kooikerhondjen liittämistä siihen ja osa vastustaa sitä. Osa puolestaan äänestäisi mieluiten tyhjää. Itse olen puntaroinut asiaa monelta kannalta ja jos PEVISAan lukuisten muiden rotujen tavoin lähdemme, pitäisin hyvänä, että ulkomaisille uroksille haettaisiin pysyvä poikkeuslupa PEVISA-määräyksistä. Mutta jatketaan keskustelua ainakin jalostusneuvottelussa Riihimäen ABCllä 30.11. klo 14. 

 

Merja Suomalainen
kooikerhondjien jalostustoimikunnan puheenjohtaja 26.9.2014

Tämänsyksyiset Clubregister-päivitykset on toimitettu VHNKlle Hollantiin. Muistattehan, että kuolinsyy- ja sairaustietoja kerätään jatkuvasti osoitteeseen jalostus@kooikerhondje.fi

Tiedoksi myös, että ENM-VWD lähetekaavake (sis. näytteenotto-ohjeen) on ladattu Tiedostot-sivuille.

--

Suomen Kooikerhondje ry
Jalostustoimikunta
jalostus@kooikerhondje.fi

Hei kooikerhondjekasvattaja!

Taas on aika syksyisen clubipäivityksen! Ilmoitathan jalostustoimikunnalle vuoden aikana tietoosi tulleet kasvattiesi ja omien koiriesi jalostuksellisesti oleelliset tiedot, erityisesti perinnölliset sairaudet, mutta myös muut mahdollisesti periytyvät ja seurannan arvoiset sairaudet/ominaisuudet. Myös kuoliniät ja -syyt ovat edelleen kerättävää tietoa, jota erittäin mielellämme otamme vastaan!

Seuraamme tällä hetkellä esimerkiksi alapurennan ja puutteellisen kyynelkanavan aukon ilmenemistä rodussa. Myös polymyosiitti ja sen kaltaisesti oireilevat, diagnosoimattomat sairaudet ovat ajankohtaisia ja seurannassa. Erilaiset operaatiot, kuten polviin ja lonkkiin tai muihin niveliin kohdistuvat toimenpiteet otetaan myös mieluusti listoillle.

Kaksi jalostustoimikunnan edustajaa on lähdössä Hollantiin kansainväliseen jalostusseminaariin marraskuussa, joten jalostusneuvottelussa saatte kuulla ajankohtaisimmat uutiset maailmalta, mikäli sitä ei ole pidetty ennen seminaaria. Päivämäärää ei siis ole vielä päätetty. Seminaarin aiheet ovat jalostusohjeet eri maissa, Hollannin jalostusohjeet, populaation nykytila ja sen jalostaminen genetiikan näkökulmasta, yleiskatsaus populaatioon sekä jalostustietokanta ZooEasy. Ehkä saamme uutta tietoa myös Mandigersilta ENM:n suhteen!

Toiveita jalostusneuvottelun ajasta ja paikasta saa jälleen esittää, toivomme runsasta osallistumista!!

--

Suomen Kooikerhondje ry
Jalostustoimikunta
jalostus@kooikerhondje.fi

1.8.2014 Muistattehan, että ruumiinavauskuluja korvataan edelleen!

Vuonna 2014 yhdistys tukee muiden kuin onnettomuuden takia nuorehkoina kuolleiden kooikerhondjien ruumiinavausten ja -lausuntojen sekä näytteidenoton ja lähettämiskulujen kustannusten korvaamista. Ehdot korvauksen saamiseen ovat:

  • kyseinen kooikerhondje on rekisteröity Kennelliiton rotukoirarekisteriin (FIN, FI, EJ)
  • koiraa hoitaneen eläinlääkärin diagnoosin mukaan kuolinsyy on jokin muu kuin onnettomuus
  • koira on ollut kuollessaan alle 7-vuotias
  • kuolinsyy on julkinen ja sen saa julkaista yhdistyksen nettisivuilla sekä rodun Clubregisterissä
  • koirasta saa luovuttaa tietoja, ottaa näytteitä ja lähettää ruumiinavauslausunnon Utrechtin yliopistoon kooikerhondjen terveyttä edistävään tieteelliseen tutkimukseen
  • korvaushakemuksessa esitetään koiran virallinen nimi ja rekisterinumero, omistajan yhteystiedot ja tilinumero sekä liitteenä kuitti maksuista, kopio eläinlääkärin diagnoosista ja ruumiiinavauslausunnosta
  • korvaushakemus osoitetaan yhdistyksen sihteerille
  • korvauksia ei makseta ulkomaille
  • korvauksen saaminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.

 

8.2.2014 Vuoden pituisen siirtymäkauden jälkeen enm:n jalostusohje on nyt tullut voimaan. Jalostuksen tavoiteohjelman vaatimukset täyttääkseen yhdistelmältä edellytetään, että vähintään toinen koira on testattu enm-vapaaksi. Tarkoitus ei ole sulkea enm-kantajia jalostuksesta, vaan estää sairaiden koirien syntyminen.

Hollannin rotuyhdistyksen nettisivuilla on analyysin ajankohdista kerrottu, että analyysit tehdään kootusti enää neljä kertaa tämän vuoden aikana, koska tammikuun testit on jo tehty. Seuraavat testit tehdään maalis- kesä- syys- ja marraskuussa ja koska verien pitää olla lähetettynä Hollantiin viimeistään pari viikkoa ennen testiä, on nyt helmikuun alkupuolella erinomainen aika ottaa verinäyte ja lähettää se Hollantiin! Lähetekaavake näytteenottoohjeineen löytyy *VHNK:n sivuilta*.

 

9.11.2013 Lisätty videolinkki polymyosiitin (monilihastulehdus) kuvaukseen sivulle Kooikerhondje > Sairaudet

 

7.10.2013 Hollannista saatu päivitetty tieto enm- ja vwd-tutkimusten hinnoista:
ENM- ja vWD-testit yhdessä: 106 euroa ei-VHNK:n jäsenille, 96 euroa VHNK:n jäsenille
Vain joko ENM- tai vWD-testi: 70 euroa ei-VHNK:n jäsenille, 63 euroa VHNK:n jäsenille
ENM-testi, jos DNA-verinäyte on jo lähetetty Utrechtiin aiemmin esim. vWD-tutkimuksen yhteydessä: 59 euroa ei-VHNK:n jäsenille; 52 euroa VHNK:n jäsenille