Jalostusohjeet

Jalostuksen tavoiteohjelman 2017 - 2021 mukaiset jalostussuositukset. Lisätietoa sairauksista löydät täältä.

Terveydentila ja astutusikä

  • Sekä nartun että uroksen tulee olla terveitä ja hyvässä kunnossa.
  • Astutushetkellä uroksen tulee olla vähintään 18 kk ja nartun vähintään 22 kk.
  • Astutushetkellä aiemminkin synnyttäneen nartun ei tulisi olla täyttänyt vielä 8 vuotta, ensisynnyttäjän ei tulisi olla täyttänyt 6 vuotta.

PERUSTELUT: Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla terve. Rodun geenipohjan kapeuden vuoksi kooikerhondjella voi ilmetä myös muita kuin jäljempänä lueteltuja perinnöllisiä tai perinnöllistä alttiutta aiheuttavia sairauksia tai kehityshäiriöitä. Mikäli sairaus tai kehityshäiriö on vakava ja voi periytyä koiran jälkeläisille, ei koiran jalostuskäyttöä suositella. Yhdistelmää suunnitellessaan kasvattajan tulee ottaa huomioon koirien lähisuvuissa esiintyneet sairaudet. Astutusikäsuosituksella kasvattajia pyritään ohjaamaan maltilliseen jalostuskäyttöön.

Jälkeläismäärät

  • Yhden koiran elinikäinen maksimijälkeläismäärä Suomessa on 21 pentua.
  • Yhdelle koiralle suositellaan enintään 2 pentuetta, kunnes ensimmäinen pentue on 18 kk ikäinen.
  • Samaa yhdistelmää ei tulisi uusia, mikäli yhdistelmän edellisestä pentueesta on syntynyt 3 tai useampia pentuja.

PERUSTELUT: Ihannetilanteessa yksittäisiä koiria tulisi käyttää jalostukseen vain yksi tai kaksi kertaa ja samalla pyrkiä huolehtimaan siitä, ettei toisen polven jälkeläisten osuus nouse liian suureksi. Maltillisella jalostuskäytöllä kasvattajat ja koiranomistajat saavat enemmän tietoa sekä jalostusyksilön että jälkeläisten terveydestä ja ominaisuuksista ennen kuin mahdollisesti jatkavat yksilön jalostuskäyttöä. Erityisesti rodun keskiarvoa huonompia yksilöitä (C-lonkat, 1-polvet, PHTVL/PHPV aste 1, MRD, vwd-kantaja tai näyttelytulos H) ei ole perusteltua käyttää toistuvasti rodun jalostukseen, jotta seuraavassa sukupolvessa olisi entistä vähemmän ongelmia. Matadorijalostuksen enimmäisrajana on, että yhden koiran elinikänään saama jälkeläisten osuus syntyneistä pennuista ei tulisi olla yli 10 %:n kahtena edellisenä vuonna syntyneistä pennuista tai yli 5%:n viitenä peräkkäisenä vuonna syntyneistä. Jakson 2011-2015 rekisteröintimäärillä matadorikäyttönä voidaan siis pitää noin 18-21 pennun rajan ylitystä. Lukua voidaan tarkistaa kesken JTO-kauden, mikäli rekisteröinneissä tapahtuu olennaisia muutoksia.

ENM

  • Jalostukseen hyväksytään yhdistelmät enm-vapaa x enm-vapaa tai enm-kantaja x enm-vapaa.
  • Lisäksi hyväksytään myös yhdistelmät, joissa ainoastaan toinen koira on tutkittu. Tällöin tämän tuloksen on oltava enm-vapaa. Lisätietoa testauksesta ja testituloksista täältä.

PERUSTELUT: Sairaus on resessiivisesti periytyvä eli sairastunut koira on saanut viallisen geenin kummaltakin vanhemmaltaan, jotka puolestaan ovat oireettomia kantajia. Hollannissa kaikki jalostuskoirat enm-testataan ja sallitut yhdistelmät ovat vapaa x vapaa ja kantaja x vapaa. Koska Suomessa geenivirhe on hyvin harvinainen ja tärkeintä on varmistaa, että rotuun ei synny enm-sairaita koiria, hyväksytään myös yhdistelmät, joissa yhdistelmän toinen koira on tutkittu enm-vapaaksi.

Epilepsia

  • Epileptisiä kohtauksia saanutta koiraa ja sen jälkeläistä ei saa käyttää jalostukseen
  • Koiraa, jonka jälkeläinen on saanut toistuvasti epileptistyyppisiä kohtauksia, ei tule jatkossa enää käyttää jalostukseen

 PERUSTELUT: Epilepsian periytymismekanismi on kooikerhondjella epäselvä, mutta perustuu ilmeisesti altistavien geenien runsastumiseen ja sitä kautta esiintymiseen sukulinjoittain. Koska rodussa esiintyy epilepsiaa, olisi jokaisessa yhdistelmässä tärkeää tuntea sukujen riskit mahdollisimman tarkkaan. Mitä laajempaa osaa lähisuvusta jalostuksesta sulkeminen koskee, sitä todennäköisemmin epilepsiatapaukset eivät tule koskaan yleiseen tietoon. Näin ollen sekä liian tiukat että liian löysät jalostuskriteerit johtavat todennäköisesti epilepsian yleistymiseen.

Autoimmuunisairaudet

  • Sairaita koiria ei tule käyttää jalostukseen
  • Koiria, joiden lähisuvussa esiintyy oireiltaan samantyyppisiä autoimmuunisairauksia, ei tule yhdistää

PERUSTELUT: Alttius sairastua immuunivälitteiseen sairauteen liittyy perimään. Perinnöllisyyttä on kuitenkin vaikea osoittaa, ellei samantyyppistä taudinkuvaa esiinny muilla saman sukulinjan koirilla. Lisäksi sairauden puhkeamiseen saatetaan tarvita ulkoisia tai sisäisiä altistavia tekijöitä. Mitä laajempaa osaa lähisuvusta jalostuksesta sulkeminen koskee, sitä todennäköisemmin autoimmuunisairaudet eivät tule koskaan yleiseen tietoon. Näin ollen sekä liian tiukat että liian löysät jalostuskriteerit johtavat todennäköisesti sairauksien yleistymiseen. Vuonna 2011 käynnistyneen rodun DLA-kartoituksen toivotaan lisäävän tietoa autoimmuunisairauksien riskeistä.

Tyypin III von Willebrandin tauti

  • Koiran vWd-status (vapaa/kantaja/sairas) tulee olla selvitetty joko koiran oman geenitestin perusteella tai aiempien sukupolvien geenitestien perusteella.
  • Jalostukseen hyväksytään yhdistelmät vapaa x vapaa tai kantaja x vapaa.

PERUSTELUT: Sairaus on resessiivisesti periytyvä eli sairastunut koira on saanut viallisen geenin kummaltakin vanhemmaltaan, jotka puolestaan ovat oireettomia kantajia. Geneettinen vWd-status voidaan selvittää Hollantiin lähetettävällä verinäytteellä, jonka perusteella määritetään, onko koira vWd-kantaja vai vWd-vapaa.

Lonkkadysplasia eli lonkanivelen kasvuhäiriö (HD)

  • Jalostukseen käytettävien koirien lonkat tulee tutkia koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen
  • Jalostukseen hyväksytään tulokset A ja B sekä tulos C, mikäli yhdistelmän toisen koiran tulos on A tai B.

PERUSTELUT: D- ja E-lonkkaista koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen lainkaan, sillä huonolonkkaisen koiran katsotaan toisaalta voivan itse kärsiä kasvuhäiriöstään ja lisäksi voivan periyttää kasvuhäiriötä jälkeläisilleen. Lonkkadysplasian perustuu altistavien geenien runsastumiseen ja sitä kautta esiintymiseen. Jalostuskäyttöä suunniteltaessa tulee siksi ottaa selvää myös koiran lähisukulaisten tutkimustuloksista.

Patellaluksaatio (PL)

  • Jalostukseen käytettävien koirien polvet tulee tutkia koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen
  • Jalostukseen hyväksytään tulos 0 sekä tulos 1, mikäli yhdistelmän toisen koiran tulos on 0.

PERUSTELUT: PL2- ja PL3-polvista koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen lainkaan, sillä sen katsotaan toisaalta voivan itse kärsiä kasvuhäiriöstään ja lisäksi voivan periyttää kasvuhäiriötä jälkeläisilleen. Patellaluksaation periytyminen perustuu altistavien geenien runsastumiseen ja sitä kautta esiintymiseen. Jalostuskäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa selvää myös koiran lähisukulaisten tutkimustuloksista.

Perinnölliset silmäsairaudet

  • Jalostukseen käytettävien koirien silmät tulee tutkia koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen
  • Astutushetkellä tutkimustulos saa olla enintään 24 kk vanha
  • Kun koira on tutkittu yli 6-vuotiaana silmiltään terveeksi, on tulos voimassa koiran loppuiän.
  • Mikäli koiralla todetaan perinnöllinen katarakta, sitä ei tule käyttää jalostukseen.
  • Jalostukseen hyväksytään kuitenkin lievä distichiasis, MRD tai PHTVL/PHPV aste 1, mikäli yhdistelmän toinen koira on tervesilmäinen.

PERUSTELUT: Kooikerhondjeilla silmäsairauksien periytymismekanismia ei tarkkaan tunneta. Tyypillisesti perinnölliset sairaudet ilmenevät viimeistään aikuisiällä. Perinnöllisen kaihin osalta oletetaan, että sairastuneen koiran vanhemmat ovat kumpikin kaihin kantajia. Myös väärin asettuneiden ripsien periytyvyys on todettu voimakkaaksi, ja sitä on kooikerhondjeilla esiintynyt useissa eri maissa. Haitan lievyyden vuoksi distichiasis-koirien maltillinen jalostuskäyttö on kuitenkin sallittua.

Häntämutka ja muut nikamamuutokset

  • Koiraa, jolla on vaikea-asteinen nikamamuutos selän tai hännän nikamissa, ei tule käyttää jalostukseen.
  • Yhdistelmää, josta on syntynyt pentuja, joilla on vaikea-asteisia nikamamuutoksia, ei tule uusia.

PERUSTELUT: Mitä ylempänä mutka hännässä on ja mitä jyrkempi kulma on, sitä vaikea-asteisempana sitä pidetään. Häntämutkat vaikuttavat yleistyneen rodussa Hollannissa ja muissa maissa, myös Suomessa. Tämän vuoksi, ja koska niillä saattaa olla yhteyttä vakavampiin nikamamuutoksiin, häntämutkaisten koirien jalostuskäyttöä ei suositella, eikä yhdistelmää, joka on tuottanut häntämutkaisen jälkeläisen, saa uusia.

Näyttely- ja koetulokset

  • Jalostukseen käytettävillä koirilla tulee olla laatuarvostelu kahdesta näyttelystä, joista toinen on saatu sen jälkeen, kun koira on täyttänyt 15 kk.
  • Jalostukseen hyväksytään laatuarvosanat ERI ja EH. Myös laatuarvosana H hyväksytään, mikäli yhdistelmän toisen koiran tulos on ERI.
  • Mikäli koira on aggressiivisen käytöksen vuoksi asetettu kilpailukieltoon, sitä ei saa käyttää jalostukseen.
  • Mikäli koiran luonnekuvaus hylätään arkuuden ja/tai aggressiivisuuden vuoksi, koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

PERUSTELUT: Rodunomaisen ulkonäön turvaamisen vuoksi kasvattajien tulee harrastaa näyttelytoimintaa ainakin jonkin verran. Suosituksen tarkoitus on kannustaa kasvattajia ja koiranomistajia osallistumaan koiranäyttelyihin, sillä silloin myös rotuyhdistys saa tietoa siitä, mihin suuntaan rodun ulkonäkö kehittyy. Näyttelytulokseksi hyväksytään myös H, kun kasvattaja valitsee yhdistelmän toisen osapuolen tiedossaan olevaa ulkonäkövirhettä kompensoiden.

Voimassa olevan ohjeen mukaisesti Kennelliitto voi asettaa koiran kilpailukieltoon, jos se on kolme kertaa suljettu kilpailusta/hylätty sillä perusteella, että se on selvästi vihainen ihmistä tai toista koiraa kohtaan. Koiralle voidaan antaa kilpailukielto jo yhdestä suljettu / hylätty –kerrasta, mikäli seuraukset ovat olleet vakavat. Jalostuksen tavoitteena on luonteiden parantaminen ja erityisesti se, että ongelmakoiria ei syntyisi lainkaan. Siksi hylätyn luonnekuvaustuloksen saaneita koiria ei saa käyttää jalostukseen.

Viimeksi päivitetty: 13.03.2017 08:37