Polymyosiitti (PM)
YLEISTÄ: Kooikerhondjeilla (poly)myosiittia eli (moni)lihastulehdusta on todettu eri maissa kaikkiaan yli 180 tapausta (tilanne 2025 vuoden alussa). Polymyosiitti on autoimmuuniperäinen sairaus. Sitä esiintyy sekä uroksilla että nartuilla. Sairauden kantajia on noin kolmannes populaatiosta, mutta koska nykyisin jalostukseen käytettävät koirat voidaan testata geenitesteillä, tulevien pentujen riski sairastumiseen on pieni tai olematon.
OIREET JA DIAGNOSOINTI: Tyypillisiä oireita ovat liikkumishaluttomuus tai -vaikeudet, heikkous, lihaskato, koordinaation ongelmat, joissain tapauksissa runsas kuolaaminen ja nielemisongelmat tai ääntöhäiriö esim. äänen käheys. Nykyisillä lääkityksillä koiran elämänlaatua voidaan parantaa ja lisätä hiukan elinikää, mutta sairautta niillä ei pystytä parantamaan. Joskus koira voi toipua lääkityksellä lähes oireettomaksi. Neurologisessa tutkimuksessa saatetaan havaita poikkeava liikkumiskyky ja/tai viitteitä lihasongelmiin. Myosiittia epäiltäessä kannattaa koiran verikokeesta tutkia erityisesti CK- ja ASAT-arvot ja ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaan.
Useampia koiria on kuollut väärään diagnoosiin, koska eläinlääkärit eivät joko tunne sairautta tai he luulevat kooikerhondjien polymyosiitin olevan sama sairaus kuin muilla spanieliroduilla esiintyvä mastikatorinen eli eosinofiilinen myosiitti, jota se ei ole. Jos koiralla on polymyosiittiin viittaavia oireita, löydät alta Utrechtin yliopiston tutkijoiden antaman ja Hollannin rotujärjestön jakaman ohjeistuksen sairauden diagnosoimiseksi:
o 12/2025 annettu ohje diagnosoinnista suomennettuna
o 12/2025 annettu englanninkielinen ohje diagnosoinnista
PERIYTYMINEN JA SAIRASTUMISRISKI: Ongelma liittyy perimään, useamman alueen mutaatioihin, joita voidaan tutkia geenitestauksella. Nykyisin on olemassa kaksi geenitestiä tautiin altistavien geenimuotojen tunnistamiseksi. PM1 -geenitesti tunnistaa sen mutaation, joka mahdollistaa taudin puhkeamisen. PM2 -geenitesti tunnistaa toisen mutaation, joka ei aiheuta tautia, mutta vaikuttaa taudin puhkeamisen todennäköisyyteen. Eli sairastumisriskin arvioimiseksi tarvitaan koiran PM1-testitulos, ja mikäli koira on PM1-kantaja, tarvitaan lisäksi PM2-testitulos. Testitulos voi olla ”vapaa” jolloin koiralla ei ole sairauteen altistavaa geenimuotoa, ”yhden kopion kantaja / kantaja” jolloin koiralla on yksi sairauteen altistava geenimuoto, tai ”tuplakantaja” jolloin koiralla on kaksi sairauteen altistavaa geenimuotoa.
Koiran testitulokset PM1 ja PM2 -testeistä | Riski sairastumiseen |
PM1/WW (=vapaa) + PM2 mikä tahansa tulos | 0% (=ei riskiä sairastumiseen) |
PM1/WM (=kantaja) + PM2/WW (=vapaa) | 0,3%, matala riski |
PM1/WM (=kantaja) + PM2/WM (=kantaja) | 0,8%, matala-kohonnut riski |
PM1/WM (=kantaja) + PM2/MM (=tuplakantaja) | 1,9%, kohonnut riski |
PM1/MM (=tuplakantaja) + PM2/WW (=vapaa) | 16,9%, korkea riski |
PM1/MM (=tuplakantaja) + PM2/WM (=kantaja) | 19%, erittäin korkea riski |
PM1/MM (=tuplakantaja) + PM2/MM (=tuplakantaja) | 73,1%, erittäin korkea riski |
Todennäköisyys koiran sairastumiseen. Todennäköisyydet arvioitu heinäkuussa 2026 lasketun datan perusteella. (Lähde: VHNK:n tiedote 19.8.2026)
Vaikka monilla koirilla on sairaudelle altistavia geenimuotoja, harva koira kuitenkaan sairastuu. Altistavia geenimuotoja omaavalla koiralla on mahdollisuus sairastua, mutta sairastuminen vaatii lisäksi jonkin altisteen, eikä vielä ole selvää, mikä aiheuttaa sairastumisen. On ymmärretty, että ainakin hormoonimuutokset ja hyvin pitkäkestoinen stressitila voivat olla sairauden laukaiseva tekijä.
Geenitesti suositellaan tehtäväksi kaikille jalostuskoirille. Testi on kuitenkin hyödyllinen myös kotikoiralle ja voi nopeuttaa diagnosointia sairauden puhkeamisen yhteydessä.
PM2 -testi on tullut käyttöön keväällä 2025. Koska testi on niin uusi, monia koiria ei ole testattu PM2-geenitestillä.
Keväällä 2025 pidettiin tiedotustilaisuus kaikille kiinnostuneille:
Jalostuksen iltatee 7.5.2026 Uusi PM2-testi - Kalvot, TallenneMikäli koiran tiedoissa kerrotaan ainoastaan yksi PM-tulos (esim. kennelin nettisivuilla), kyse on PM1-testistä. Kyseinen koira on testattu ennen kevättä 2025 jolloin oli olemassa ainoastaan yksi PM-geenitesti.
JALOSTUSOHJE: Koiran, jonka status on PM1/WW, eli vapaa, voi yhdistää tutkimattomaan koiraan, mutta jälkeläiset tulee tutkia myosiitin osalta. PM1/WM statuksen koira, eli PM1 -kantaja, tulee yhdistää vain tutkitusti PM1-vapaaseen koiraan. Korkean riskin koira, eli PM1/MM, tulee yhdistää vain tutkitusti vapaaseen koiraan, mutta erityisesti narttukoiran kohdalla tulee muistaa, että yksi sairauden laukaiseva tekijä voi olla hormonaaliset muutokset, joita tiineys nartulle tuottaa. Utrechtin yliopiston suositus on, ettei korkean riskin koiria käytetä ollenkaan jalostukseen.

