Jalostusuutiset

Toukokuussa tehdyssä sähköpostikyselyssä kooikerhondjien kasvattajat ottivat kantaa roturisteytysselvitykseen. Vastauksia saatiin peräti 19 kasvattajalta, mikä on todella kattava osuus rodun kasvattajista. 

Yhdeksän kasvattajaa suhtautui risteytysprojektiin myönteisesti ja voisi kasvattaa roturisteytyskoiria, mikäli valitut rodut olisivat hyviä. Kaksi kasvattajaa oli varovaisen myönteisiä sillä edellytyksellä, että alkuperämaa tukee projektia. Neljä kasvattajaa ilmoitti, että ei halua osallistua roturisteytyksiin, minkä lisäksi neljällä kasvattajalla ei ole enää suunnitelmissa pentueita. Kasvattajat, jotka eivät kannattaneet projektia toivoivat muun muassa, että jalostusmateriaalia saadaan lisää rodun kotimaasta ja että jalostuksessa suositaan harvinaisempia linjoja.  

Luonteen osalta esille nousivat samat teemat kuin harrastajien Facebook-keskustelussakin. Roturisteytysrotujen pitäisi olla avoimia, ystävällisiä, sosiaalisia, itsevarmoja, toimintakykyisiä ja älykkäitä. Terävyys, paineistuminen, herkkyys ja arkuus mainittiin piirteinä, joita risteytysroduissa ei saisi olla. 

Roturisteytysrotujen suosikiksi nousi metsästyslinjainen cockerspanieli, jota ehdotti kahdeksan kasvattajaa. Toiseksi suosituimmaksi nousi villakoira kuudella äänellä. Tanskalais-ruotsalaista pihakoiraa kannatti viisi, phalenea/perhoskoiraa neljä, bretonia kolme ja pientämünsterinseisojaa, walesinspringerspanielia ja markiesjea kaksi kasvattajaa. Lisäksi neljä muuta rotua saivat yksittäiset ehdotukset. 

Selvitys jatkuu seuraavaksi yhteistyöllä Kennelliiton jalostusneuvojien kanssa. Tavoitteena on saada syksyyn mennessä tarkempaa tietoa yllämainitun kahdeksan rodun terveys- ja luonnetilanteesta.  Myös muita rotuja voidaan vielä ottaa mukaan selvitykseen, mutta lähdetään nyt liikkeelle näistä.

Jalostustoimikunnan puolesta,

Merja Suomalainen

 

Huhtikuussa roturisteytyksistä keskusteltiin Facebookin rotupalstalla. Keskusteluun osallistui arviolta noin 30 henkilöä. 

Yhteenvetona voisi sanoa, että keskusteluun osallistuneet harrastajat kannattivat roturisteytyksiä, olivat valmiita ottamaan roturisteytyskoiran ja antamaan omia koiriaan roturisteytysprojektin käyttöön.

Vaikka risteytyksien tavoitteena ja lähtökohtana on geneettisen monimuotoisuuden lisääminen, pohdittiin tässä keskustelussa myös kooikkerien luonneominaisuuksia, sillä ne vaikuttavat risteytysrotujen valintaan. Kooikkerin luonteeseen toivottiin lisää avoimuutta, sosiaalisuutta, rohkeutta, tasapainoisuutta, toimintakykyä, moottoria ja äänivarmuutta. Lisäksi toivottiin vähemmän terävyyttä ja paineistumista. Lisää metsästysviettiä sekä haluttiin että ei haluttu. Metsästysvietistä todettiin, että se ei ole häiritsevää, kunhan se on koulutuksella hallittavissa (lintukoiratyyppinen, ei ajokoiratyyppinen).

Keskustelussa nousivat esiin seuraavat rodut:

Cockerspanieli: käyttölinjaista kannatettiin, toisaalta metsästysvietin lisääntyminen arvelutti, sosiaalisuutta pidettiin hyvänä, terveystilanne ja rakenneongelmat epäilyttivät

Papillon/phalene (oikea korvien asento): haukkuherkkyys arvelutti, mutta sen arvioitiin kuitenkin olevan enemmän koiran koulutuksellinen asia.

Villakoira: kehuttiin terverakenteisiksi, luonteeltaan sosiaalisiksi ja lapsirakkaiksi. Rakenteen todettiin kuitenkin olevan kaukana kooikkerista. 

Tanskalais-ruotsalainen pihakoira, kehuttiin avoimeksi, rohkeaksi, seuralliseksi, oikeankokoiseksi ja melko terveeksi.

Pienimunsterinseisoja, arvioitiin kovaksi, herkäksi, ihmisrakkaaksi, älykkääksi, vieraita koiria kohtaan teräväksi ja reviiriä vahtivaksi

Cavalier kingcharlesspanieli: ei kannatettu sairauksien vuoksi, toisaalta arvostettiin avointa ja ystävällistä luonnetta

Kromfohrländer: ei kannatettu kapean geenipoolin, sairauksien ja luonteen vuoksi

Novascotiannoutaja: ei kannatettu sairauksien vuoksi

Yksittäisiä tai muutamia mainintoja tuli myös seuraaville roduille: walesinspringerspanieli, englanninspringerspanieli, markiesje, mudi, viiriäiskoira, schapendoes, stabyhoun, suomenlapinkoira, shetlanninlammaskoira, bordercollie, espanjanvesikoira ja beagle. Lisäksi mainittiin pinseri, bretoni ja setterit, joita toisaalta pidettiin ehkä liian suurikokoisina. Terriereistä mainittiin jackrusselinterrieri, parsoni ja brasilianterrieri. Toisaalta nähtiin, että kooikkeria ei kannattaisi lainkaan yhdistää terrieriin.

Risteytyksien selvittely jatkuu toukokuussa kooikkerikasvattajille suunnatulla kyselyllä. Tavoitteena on selvittää halukkuutta kasvattaa roturisteytyskoiria ja vastausten perusteella valita alustavasti noin 10 rotua, joiden hyviä ja huonoja puolia arvioidaan tarkemmin yhteistyössä Kennelliiton jalostusneuvojien kanssa.

Iso kiitos hyvästä keskustelusta ja ideoinnistanne!

Jalostustoimikunnan puolesta,

Merja Suomalainen, pj

P.S. Muistutuksena vielä, että varsinaiset päätökset projektiin ryhtymisestä ja jos siihen ryhdytään, 3-4 parhaiten soveltuvasta rodusta, tehdään vuoden 2019 vuosikokouksessa. Nyt siis vain selvitellään.

Eilen, sunnuntaina 25.3.2018 järjestetyssä jalostusneuvottelussa puhuttiin muun muassa rodun geneettisestä kapeudesta ja monimuotoisuuden turvaamisesta. Neuvottelussa kannatettiin ajatusta, että jalostustoimikunta selvittäisi roturisteytyksiin liittyviä yksityiskohtia. Toimikunta otti asian hoidettavakseen.

Aikataulullisesti selvitystyö etenee nyt siten, että tähtäämme tietojen kokoamisessa ja muussa valmistelussa kevään 2019 vuosikokoukseen. Vuosikokous voi sitten tähän tietoon perustuen päättää, jatketaanko risteytysprojektin edistämistä vai ei.

Laadimme huhtikuun aikana selvitystyön edistämiselle tarkemman suunnitelman ja palaamme asiaan. Kaiken kaikkiaan ratkaisevassa asemassa ovat ilman muuta rodun kasvattajat ja harrastajat, Spanieliliittoa, Kennelliittoa ja kansainvälistä yhteistyötä unohtamatta.  

Jalostustoimikunnan puolesta,

Merja Suomalainen, pj

Kooikerhondjien päivitetty jalostuksen tavoiteohjelma seuraavalle viisivuotiskaudelle löytyy nyt tiedostoista 

 

Kooikerhondjen kasvattaja - toimitathan jalostustiedustelun ajoissa jalostustoimikunnalle. Jalostustoimikunta tarvitsee kyselyn käsittelyyn kaksi viikkoa. Näin ollen kyselyt, jotka tulevat vasta nartun kiiman alettua, tullaan kirjaamaan yhdistyksen pentueilmoitukseen merkinnällä "jalostustiedustelu tehty astutuksen jälkeen". 

 

Jalostusuroslistan uusi ylläpitäjä on jalostustoimikunnan jäsen Taru Nyyssönen.

Jos haluat muutoksia uroksesi tietoihin, laita jatkossa viestiä Tarulle osoitteella tarumaisen(at)gmail.com. Jos haluat lisätä uroksesi uutena koirana listalle, tarkista, että jalostuksen tavoiteohjelman vaatimukset täyttyvät ja lähetä Tarulle vastaavat tiedot kuin muistakin uroksista sekä kaksi valokuvaa, jossa toisessa koira olisi sivuprofiilissa ja toinen olisi koiran naamakuva.

Jalostusuroslista löytyy täältä