Roturisteytysohjelma

7 mustavalkoista woickeria 1-vuotiaana istumassa punavalkean emän kanssa kaivonkannella

Kaventunut geenivaihtelu kasvattaa riskiä perinnöllisille sairauksille

Ensimmäinen tunnustettu kooikerhondjepentue syntyi Alankomaissa vuonna 1942 ja rotukirjat suljettiin hyvin varhaisessa vaiheessa. Koko maailmanlaajuinen populaatio pohjautuu kolmeentoista kantakoiraan. Jalostuvalintojen myötä tilanne on muuttunut niin, että nykyisin maailmanlaajuisen kannan taustalla on jäljellä enää viiden kantakoiran geenit. Kooikerhondjen geenipooli on siis hyvin ahdas. Käytännössä ahdas geenipooli tarkoittaa sitä, että kaikki maailman kooikerhondjet ovat geenien näkökulmasta läheistä sukua toisilleen. Rodun keskimääräinen sukusiitosaste on noin 33 %. Eri sukulinjoista peräisin olevien vanhempien jälkeläisten välinen sukusiitosaste olisi 25 % eli kooikerhondjeja risteytettäessä ylitetään jo tämä lukema reippaasti vaikka sukupuun mukaan koirat eivät olisi läheistä sukuä toisilleen.

Supistunut geenipooli alkaa näkyä rodussa lisääntyvinä terveysongelmina. Kaksi vakavinta terveysongelmaa ovat (poly)myosiitti ja munuaisviat. Näitä perinnöllisä sairauksia on vaikea enää ehkäistä rodun sisäisillä jalostusvalinnoilla, koska geenipooli on päässyt hyvin suppeaksi ja näille sairauksille altistavia geenejä löytyy populaatiosta laajasti. Ja vaikka nämä riskigeenit saataisiin jatkossa geenitestein tunnistettua, ei niiden karsiminen jalostuksesta tuo helpotusta kapeaksi muodostuneeseen geenipooliin. Rotukoirien geenipoolin laajentaminen onnistuu vain tuomalla jalostukseen mukaan uusia yksilöitä, joilla on rodussa jo olemassa olevasta geenivalikoimasta poikkeava perimä. Käytännön vaihtoehtoina ovat rotuunotot ja roturisteytykset.

Roturisteytyksillä terveyttä parantamaan

Suomessa kooikerhondjen terveys on aina ollut tärkeä arvo rodun kasvattajille ja suomalaiset kooikerit ovatkin laajasti terveystutkittuja ja tuloksia myös hyödynnetään jalostuksessa. Kooikerhondje harrastajat ja kasvattajat ymmärsivät kuitenkin, ettei tällä voida pelastaa rotua sen suppean perimän takia. Siksi yhdistyksessä päätettiin vuonna 2019 lähteä edistämään roturisteytysten tekemistä.

Roturisteytysohjelman tavoitteena on lisätä kooikerhondjen geneettistä monimuotoisuutta ja näin myös parantaa terveyttä. Luonnetta ei pyritä muuttamaan. Risteytyksissä kuitenkin huomioidan myös luonne, jotta ei lisättäisi rodussa jo olemassa olevia haasteita. Myöskään ulkomuotoa ei pyritä muuttamaan, koska kooikerhondje on nykyisellään rakenteeltaan liioittelematon ja tällaisena sen halutaan pysyvän jatkossakin.

Tarkemman kuvauksen roturisteytysohjemasta löydät oheisesta Suomen Kennelliiton hyväksymästä roturisteytysohjemasta.

Kooikerhondjen roturisteytysohjelma 2021

Toteutuneet roturisteytyspentueet ja etenemissuunnitelma

Ensimmäinen risteytyspentue syntyi 2021. Tavoitteena on toteuttaa jatkossa 1-3 risteytyspentuetta vuosittain. Ensimmäiset F1-pennut voidaan astuttaa aikaisintaan vuonna 2024, kun ne täyttävät 3 vuotta. Sitä ennen niiden pitää läpäistä useita tutkimuksia ja tulla hyväksytyksi jatkojalostuksessa käytettäväksi. Roturisteytyskoirien osuus saa olla korkeintaan 30 % rodun kannasta Suomessa.

2021

Frodo-linja: Työlinjainen cockerspanieli Ladecourt Bevis (FI47786/11) x kooikerhondje Czuprynka Bursztynowy Zakatek (FI50076/13)

Puna-valkea kooikerhondje Prinka seisoo nurmikolla maksanruskea-valkoinen cockerspanieli Frodo seisoo kivellä.

Syntyi 1 uros ja 7 narttupentua
Frodo-linjan tarkempi esittely

2022

Tauski-linja: Phalene Jarambo Tomera Tauski (FI47141/17) x kooikerhondje Milfeddyg Uitgelezen Pepinka (FI16611/17)

Punavalkoinen kooikerhondje Zelda seisoo nurmikolla näyttelyruusukkeiden takana. Phalene Tauski seisoo metsänreunassa

Syntyi 6 narttua, joista 5 jäi henkiin
Tauski-linjan tarkempi esittely

2023

Svante-linja: Keskikokoinen villakoira Jumparound As Mad As A Hatter (FI40976/14) x kooikerhondje Damliers Odette (FI12764/15)

Syntyi 2 urosta ja 2 narttua, joista 1 narttu kuolleena
Svante-linjan tarkempi esittely